Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Tanjan matkassa

sunnuntai 7. elokuuta 2016

Helsingin salaiset saaret - Kuivasaari

Rannikkotykistökilta Kuivasaari

Vuosikausia perheemme parissa puhuttu päiväretki Kuivasaareen alkoi olla jo lähellä, edellisenä iltana Kympin uutisissa ollut juttu nosti "matkakuumetta" entisestään, kohta pääsisin saarelle, jossa äitini ja tätini ovat lapsuudessaan asuneet ja monet tarinat tältä saarelta kuultu jo omassa lapsuudessa.

Kuivasaari Helsinki
Ihalines Merisaukko
Kuivasaaren linnake





Kuivasaari sijaitsee noin kahdeksan kilometrin päässä Helsingistä Harmajan länsipuolella. Saari on yhä puolustusvoimien hallussa ja sinne pääsee ainoastaan opastetuilla retkillä, joita järjestää Suomenlinnan rannikkotykistökilta yhteistyössä Ihalinesin kanssa.

Venematka Kaivopuiston rannasta perille kestää noin puolisen tuntia ja matkan aikana saa ihastella Suomenlinnaa sen "toiselta puolelta". Saari on tunnettu erityisesti kahdesta asiasta, sen luonnosta ja maailman ainoasta jäljellä olevasta toimivasta Durlacher-tykistä.







12" tykki Kuivasaari


HISTORIAA

Kuivasaari oli kalastajien käytössä 1700-luvulla ja perimätieto kertoo saaren olleen yksityisomistuksessa 1800-luvulla.Vuonna 1896 se pakkolunastettiin "Korkealle Kruunulle sotilaallista käyttöä varten" mutta sitä ei vielä silloin linnoitettu. Vuonna 1911 linnake liitettiin Viapori linnoitukseen, mutta Kuivasaaren linnoittamista aloitettiin suunnittelemaan vasta ensimmäisen maailmansodan aattona keväällä 1914, kun sinne päätettii rakentaa neljän tykin patteri. Rakennustöitä ei tuolloin kuitenkaan vielä aloitettu.

Sodan sytyttyä kuitekin Kuivasaaressa aloitettiin rakennustyöt, saaren pohjoispäähän rakennettii kaksoislaituri sekä Kuivasaaren että Pikku Kuivasaaren väliin tehtiin aallonmurtaja. Tykkiasemat rakennettiin vanhan linnoitusperiaatteen mukaisesti siten, että tykkirintama oli kohtisuoraa pääampumasuuntaa vastaan.

Kuivasaari torni

Kuivasaari torni

kasarmi kerrossängyt
Kasarmin kerrossänkyjä

Saareen rakennettiin kasarmit ja asunnot henkilökunnalle sekä parakit työmiehille. Pystytetyistä rakennuksista osa on vielä tallella.

Kuivasaari Helsinki

Kuivasaaren 12" tykki

 ÄITINI LAPSUUDENMAISEMIA

Kuivasaari päällikkö
Linnakkeen päällikön asunto

Eino Halmetojan jälkeläisiä kolmessa polvessa sekä isäni

Kuivasaari Helsinki
Samaiset koristeet löytyivät jo 40-luvun lopun valokuvasta



Äitini lapsuuskotinsa eteisessä

Ylläolevat kuvat ovat linnakkeen päällikön käyttöön rakennettusta talosta, jossa äitini sisaruksineen asuivat -40 luvun lopulla ja 50-luvun alussa isoisäni Einon työskennellessä saarella. Monia lapsuusmuistoja tuli äidilleni ja tädilleni mieleen ja ehkäpä näistä jotain olisi voinut jättää kertomatta. Toivottavasti veljentyttöni ei koskaan saa päähänsä kokeilla, miten hyvin makaronikeitosta saa makaronit tarttumaan eteisen oven lasi-ikkunoihin.



Kuivasaari

 Suosittelen lämpimästi vierailua Kuivasaarella, ennenkuin se kokee saman kohtalon kuin Vartiosaari. Luonto täällä on vielä lähes koskematonta ja jos Senaattikiinteistöt saaresta luopuvat jonain päivänä, saattaa olla että tästäkin saaresta tulee yksityisaluetta tai massojen talloma piknik-alue, jolloin herkästä luonnosta ei jää jäljelle kuin rippeet.

Kiitos Rannikkotykistökillan henkilökunnalle kierroksesta saarella ja pääsystä päällikön asuntoon. Perimätieto kulki taas muutaman sukupolven eteenpäin.






torstai 4. elokuuta 2016

Lifou - autioita rantoja Kanakkien mailla

Muokattu 8.8 Tämä kirjoitus liittyy risteilyyni Tyynenmeren yli keväällä 2016. Lifoun saari sijaitsee Tyynellä valtamerellä, Uuden-Kaledonian saaristossa. Grande Terre saaren Noumean kaupungista voi käydä lukemassa täällä.
http://www.beautifulpacific.com/new-caledonia-holidays/new-caledonia-holidays.php

http://www.beautifulpacific.com/new-caledonia-holidays/new-caledonia-holidays.php

Lifou Uusi-Kaledonia

risteily Uusi-Kaledonia Lifou

Laivan lähestyessä saarta silmiini osui vihreän eri sävyissä loistava saari, sen edustalla turkoosiakin turkoosimpi vesi ja auringonpaiste pilvettömältä taivaalta. Lifou Loyalty Island, saari joka on saanut nimensä ystävällisten asukkaidensa ansiosta. Suunnitelmat päivän osalle olivat jo mielessä, olinhan selannut mukaan ottamani Lonely Planetin kopiot etukäteen. Skootteri alle ja kohti Wé:n kylää katselemaan paikallista elämää ja ehkäpä ostamaan joku kiva matkamuisto itselle.

Vihdoinkin maata jalkojen alla, rantautumispaikalla vastassa iloinen puheensorina, värikkäisiin perinneasuihin pukeutuneita naisia ja kovaäänistä musiikkia. Hetken aikaa pyörittyäni kojuilla ja kysellessäni skootteria tai kyytiä Wé:hen saan osaksi naurua ja epäuskoista päänpudistelua sekä tarjouksia lähteä saarikierrokselle 20 dollarilla. Lupasin hypätä "retkibussiin" jos jättävät minut sinne kylään, tulen sitten omin kyydein takaisin satamaan. Vastaus tähän oli naurua.

Celebrity Solstice Tyynenmeren risteily

Lifou risteily

Ja kuten huomaatte, retkilipussa lukee selvästi ettei rahoja palauteta.

Ensimmäinen pysähdys olikin jo muutaman minuutin ajomatkan päässä lähtöpaikasta, pääsimme tutustumaan paikallisten alkuasukkaiden kanakkien heimopäällikön taloon. Kanakit ovat siis Uuden Kaledonian melanesialaista alkuperäisväestöä, joita Lifoulla asuu tällä hetkellä  95% saaren noin 10 000 asukkaasta.
 
alkuperäisasukas heimopäällikkö

risteily saariretki

Ja matka jatkui kohti saaren "pääkaupunkia". Ai miksi heittomerkit? Tunnin ajomatkan jälkeen olimme perillä, kylässä näkyi yksi lääkäriasema, poliisilaitos ja pitkä autio katu, jonka varrella olevat asuintalot olivat nähneet parhaat päivänsä. Edellisen pysähdyksen Noumealla sentään oli palveluita myös paikallisille kuten turisteille mutta Lifoun arki alkoi paljastumaan. Saarella ei ole yhtään skootterivuokraamoa, takseja on tasan yksi kappale ja sekin oli varattu etukäteen maissaolopäivällemme ja liftaten tuskin olisin päässyt takaisin ajoissa. Joten kuskille selittämään huonolla ranskalla, että palaan mielelläni takaisin laivalle. Saaren kolmesta hotellista en nähnyt vilaustakaan.


Pieni pysähdys kuitenkin ennen paluuta takaisin, nälkäiselle matkailijalle sopivalla Chateaubriand Bayssa, jossa olisimme voineet tehdä matkamuisto-ostoksia ja ostaa jotain juotavaa. Tai liittyä paikallisten seuraan pelaamaan petangueta.
Lifou ranta

Uusi-Kaledonia uimaranta hiekkaranta




päiväretki matkamuisto


 Mitäpä opin taas tästä päivästä? No, vaikka Lonely Planetia on kehuttu niin tämä oli jo kohdallani toinen kerta kun olisin voinut jättää uskomatta sen ohjeisiin ja käyttää vaikkapa Googlea. Todennäköisesti tämä vierailuni Lifoulla oli samalla ensimmäinen ja viimeinen, luulen että kyllästyisin hyvin nopeasti tekemisen puutteeseen, koska en osaa kuvitella itseäni lomalla vain makaamaan rannalla palmun alla. 





Loppuiltapäivä kuluikin rattoisasti rannalla kirjaa lukien ja aurinkoa ottaen ennenkuin piti palata takaisin alukselle vesisadetta turvaan, pakollisen varvaskuvan ehdin kuitenkin ottamaan. Pahoitteluni, että herkimmät teistä lukijoista joutuvat nyt siirtymään seuraavaan juttuun. (LOL)

turvotus helle

keskiviikko 3. elokuuta 2016

Kesäpäivä Suomenlinnassa

Mitä voi tehdä Helsingissä lämpimänä aurinkoisena kesäpäivänä pienellä budjetilla? No lähteä vaikka Suomenlinnaan. Ja sinnehän pääsee joko HSL:n lautalla tai vesibussilla Kauppatorilta.



Aikaa saarella voi käyttää kävellen kiertelemiseen, käydä museoissa, nauttia kahviloiden antimia tai istuskella piknikillä. Opastettuja kävelykierroksia järjestetään myös.


linnoitus Helsinki

Mitäpä saarella sitten on nähtävää? Miten olisi jokin seuraavista?

KUNINKAANPORTTI

Helsinki Suomenlinna linnoitus

Kuninkaanportti sijaitsee Suomenlinnan eteläisimmällä saarella, Kustaanmiekan salmen edustalla ja on linnoituksen alkuperäinen päänsisäänkäynti. Se rakennettiin alunperin 1753-1754 paikalle johon kuningas Aadolf Fredrik ankkuroi aluksensa vuonna 1752 tullessaan katsastamaan miten linnoituksen rakennustyöt etenevät. Tästä syystä portti nimettiin Kuninkaanportiksi. Kuten kuvasta näkyy, restaurointityöt ovat jälleen käynnissä kesällä 2016.

RANTAKASARMI

Suomenlinna Helsinki

Helsinki Suomenlinna
Vaaleanpunaiseksi rapattu Rantakasarmi on linnoituksen venäläisellä kaudella rakennettu pääportti. Rantakasarmi hallitsee Suomenlinnan pohjoisrantaa, johon suurin osa saarella kävijöistä saapuu lautalla Kauppatorilta.

Holvattu, peltikattoinen kivikasarmi rakennettiin vuosina 1868–70. Se oli tarkoitettu rauhanaikaisessa käytössä 250 sotilaalle.

Osaa rakennuksesta käytettiin päävartiona, jossa oli arestikopit, pidätettyjen kopit ja huoneet vartijoille ja päivystävälle upseerille. Näiden lisäksi kasarmissa oli keittiö, miehistön majoitushuoneet ja käymälät.


SOTAVANKILEIRIN MUISTOPAIKKA

Muistomerkki Suomenlinna


Saaren synkästä ja surullisesta historiasta kertova sotavankileirin muistopaikka löytyy lauttarannasta lähdettäessä kulkemaan vasemmalle noin 100m tien oikealta puolelta.

Suomenlinnassa toimi sotavankileiri Suomen itsenäisyyden alkuaikana 14.4.1918–14.3.1919, tänä aikana sinne toimitettiin noin 10 000 punakaartilaista tai punaiseksi epäiltyä. Heistä noin joka kymmenes menehtyi nälkään tai sairauksiin. Vankileiri oli toimiessaan Suomen sisällissodan aikaisista leireistä toiseksi suurin, enimmillään leirillä oli noin 8000 vankia yhtäaikaa. Huonot hygieniaolot ja muonituksen epäonnistuminen altistivat vangit kulkutaudeille, keuhkokuume, vesikauhu ja espanjantauti tappoivat vankeja.

Vankien elämä saarella oli alkeellista ja ankeaa, ruokavarkauksia yrittäneet ammuttiin kuten myös pakoa yrittäneet. Vangit olivat sijoitettuina huonokuntoisiin kasarmeihin, joiden tilat olivat kylmiä ja kosteita, syöpäläisiä kuhisevia. Kuoleman koittaessa tieto kuolemasta ei aina kiirinyt omaisten tietoon ja suurin osa menehtyneistä vangeista haudatiin joukkohautaan Santahaminaan.

SUKELLUSVENE VESIKKO

Suomenlinnan sukellusvene





Vierailu sukellusveneen sisällä on elämys sekä lapsille että aikuisille. Pienissä ahtaissa tiloissa työskenteli noin 20 miestä useiden kymmenien metrien syvyydessä. Käynnistä tekee autenttisemman Vesikkoon rakennettu äänimaailma: kävijä kuulee moottoreiden käyntiäänet ja miehistön komennot sekä torpedohyökkäyksen äänet.


Sukellusvene CV-707 rakennettiin Turussa saksalaisten tilauksesta ja se valmistui vuonna 1933. Suomen valtio osti veneen 1936, jolloin se sai nimen Vesikko. Vesikko osallistui neljän muun suomalaisen sukellusveneen kanssa talvi- ja jatkosotaan. Sotien jälkeen Vesikko säästyi ainoana suomalaissukellusveneenä romutukselta. Mittavan entisöintityön jälkeen se avattiin yleisölle Sotamuseon näyttelykohteena Suomenlinnassa heinäkuussa 1973.

Jos sotahistoria ei ole lähellä sydäntäsi niin saarelta löytyy näkemistä myös nostalgianälkäisille.

LELUMUSEO

Suomenlinnan museot

Cafe Samovarbar

Suomenlinna Lelumuseo

Lelumuseo Suomenlinna

Lelumuseo sijaitsee ihanan romanttisessa pitsihuvilassa, jossa toimii myös Cafe Samovarbar. Museossa pääset tutustumaan leikkikaluihin 1800-luvulta 1960-luvulle asti. Kahvilan yhteydessä on myös pieni matkamuistomyymälä.

Aikaa saa kulumaan myös kävelemällä ympäri saarta ja nauttimalla näköaloista tai pulahtamalla uimaan. Piknikviltin levittämiseen löytyy useita paikkoja, mutta autathan omalta osaltasi pitämään Maailmanperintökohteen siinä kunnossa, että kehtaamme sitä esitellä myös ulkomaalaisille vierailijoille. Emme siis käyttäydy kuten tässä kuvassa!



Maailmanperintökohteet Suomenlinna





Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...