Helsingin Kamppiin, Autotalon alakertaan avattiin pari viikkoa sitten ravintola Factory. Ravintolassa tarjoillaan lounasta ja salaattibufeeta arkisin, sunnuntaisin brunssia ja iltaisin on a´la cartea.
Itseäni ravintolan rouhea sisustus miellyttää suunnattomasti ja voisin kuvitella pistäytyväni baariin jonain iltana lasilliselle tai maistamaan a´la carte-listan herkkuja. Ilahduin suunnattomasti, kun huomasin, että erityisruokavalioihin oli kiinnitetty huomiota. Burgerit ja pastat saa gluteenittomina.
Pitihän se sunnuntaibrunssikin käydä kokeilemassa. Salaatteja oli useaa sorttia ja keliaakikkona mieltä lämmitti se, että ceasarsalaatissa krutongit olivat tarjolla erikseen. Lisäksi annokset oli merkitty selkeästi missä ruuissa oli laktoosia ja missä gluteenia. Ahdoin lautaseni niin täyteen, etten kehtaa julkaista siitä kuvaa, mutta voin kertoa, että lautaselta löytyi mm sienimunakasrullaa, paahtopaistia, paistettua lohta, melonikuutioita, marinoituja kasviksia jne jne... Ravintolan kotisivuilta löytyy brunssin menu, joka tuntuu vaihtelevan viikoittain.
Brunssin hinta oli ihan kohtuullinen, 22€ aikuiselta, mutta tuon hintaiseen brunssiin toivoisi kuuluvan tuoremehua ja kahvia. Nämä olivat lisämaksusta, mikä hieman harmitti. Jälkiruokapöydässä tällä kertaa oli rikkaita ritareita ja mut sai hyvälle tuulelle se, että keittiöstä tuotiin erikseen gluteeniton annos.
Kahtena vuotena peräkkäin mulla on ollut mahdollisuus lomailla Holiday Club Saimaassa, Lappeenrannan Rauhassa. Viime vuonna majoituin päärakennuksen Gant-huoneissa, jotka ovat siis sisustettu Gantin tekstiilein. Huone oli rauhallinen, lyhyen kävelymatkan päässä hisseiltä, joilla pääsi vastaanottoon sekä kylpyläkerrokseen, jossa myös ravintolat sijaitsevat.
Kuten kuvasta näkyy, hieman väriäki huoneesee oli saatu pinkeillä tyynyillä mutta muuten huone oli hyvin maskuliininen tummine kalusteineen ja ruskeine nahkaisine nojatuoleineen. Tilava suihku ja vessa on kuvassa vasemmalla sijaitsevan liukuoven takana. Erityisen kiitoksen saa hyvä, pehmeä sänky (vaikka kotioloissa tykkäänkin kovemmista) ja riittävän valon antavat lukuvalot. Myös huoneen siisteys oli hatunnoston ansaitseva.
Tänä vuonna pyysin sitten päästä Castle-hotellin puolelle. Castle-huoneet sijaitsevat entisessä Rauhan mielisairaalassa ja sekä käytävät että huoneet olivat remontoitu vanhaa taloa kunnioittaen. Kuten kuvasta huomaa, tällä kertaa en päässyt nauttimaan parisängyn leveydestä, mutta sänky ei tälläkään kertaa saa moitteita.
Ainoat moitteet huoneessa tulevat seuraavista asioista, kylpyhuoneessa lattian valun aikana kaadot on tehty päin seiniä ja suihkussa ollessa kaikki vesi valuu vessan puolelle ja vettä saa lappaa ihan urakalla takaisin lattiakaivoon. Vessan puolella on kyllä oma lattiakaivonsa, mutta eihän se vesi ylämäkeen nouse. Toinen mikä pisti silmään, oli sängyn asettelu huoneeseen. Sängyn ja vieressä olevan tolpan väli oli niin kapea, että kokoiseni ihminen ei päässyt sulkemaan verhoja muuta kuin sängyn yli hyppimällä.
Pääsin myös kurkistamaan viereiseen huoneeseen siivoojan siellä touhutessa ja yllätyin siitä, kuinka isoja kahden hengen huoneet tuolla Castle-hotellin puolella olivat. Tilaa oli lähestulkoon saman verran kuin nykyisessä kämpässäni Helsingissä. Suosittelen lämpimästi, jos haluat nauttia hetken luxuksesta joko yksin tai puolisosi kanssa. Castle-hotellin huoneet ovat vain aikuisille.
Kuvassa Castle-hotellin rakennus, valitettavasti jouduin ottamaan kuvan sisältä, koska ulkona paukkui lähes kolmenkymmenen asteen pakkanen. Kylpylään ja ravintoloihin pääsi kätevästi yhdyskäytävää pitkin.
Kylpylässä kulutin eniten aikaani saunamaailmassa, joka pitää sisällään neljä erilaista saunaa. Kaikki saunat ovat sekasaunoja, viimeisimmällä vierailulla saunamaailmassa sai nauttia lähes yksin. Liekö asiakkaita karkoittanut muutaman euron maksu, mutta itse koin saunamaailman olevan rahalle vastinetta. Höyrysauna alkoi olla loppuillasta jo polttavan kuuma eikä siellä kovinkaan kauaa pystynyt istumaan, sama oli mastersaunan kanssa. Suolasaunassa taas lämpöä ei ollut juurikaan normaalia huoneenlämpöä enempää, ehkäpä oikea nimi olisi suolahuone, kaikesta huolimatta reumaiset nivelet pitivät kovasti huoneessa istumisesta. Mökkisauna taasen oli pieni ja viihtyisä ja löylyissäkään ei ollut valittamista. Kylpyläpuoli yksin reissaavalle aikuiselle on hieman liian rauhaton ja itse jäin kaipaamaan lämmintä poreallasta, joka tuolta puuttuu.
Ravintoloista vierailujeni aikana kävin vain O´Learys nimisessä sporttibaarissa. Listalla ruoka painottuu hampurilaisiin ja gluteenittomia vaihtoehtoja ei juurikaan ollut. Iso vaiva ei olisi ottaa gluteenittomia hampurilaisia listalle, sämpylät kun nopeasti sulattaa ja lämmittää pakastimesta. Ja nekin mitä piti olla gluteenittomia, eivät sitä olleet, reissuni jälkimmäinen yö meni vatsakivuista kärsien. Palautetta on laitettu ravintolaan ja toivottavasti he ottavat tästä opikseen.
Hotelliin ollaan avaamassa ihan näinä päivinä Classis Pizza-ravintolaa, joka monipuolistaa tarjontaa. Toivottavasti siellä osattaisiin ottaa erityisruokavaliot paremmin huomioon. Aamupala on samantyylinen kuin yleensä suomalaisten hotellien aamupalat ovat, täällä pisti silmiin vohvelirauta, jolla voit paistaa itse herkullisen vohvelin.
Yksi iso miinus pitää vielä mainita. Hotelli sijaitsee syrjässä, 35km Lappeenrannan keskustasta ja 7km Imatralta. Halpojen Onnibus-lippujen päälle yli 60€ taksista suuntaansa on hieman liikaa, joten suosittelen omalla autolla kulkeville.
Matin ja Tepon sanoin "Missäs sitä ollaan oltu?" Monissa suomalaisissa blogeissa on viime aikoina tehty listaa maista, joissa on jo matkustettu ja täältä sellainen on puuttunut joten tässä, olkaapa hyvät. Listaan olen kirjoittanut maan jälkeen tarkemmin, jos olen ollut muualla kuin itse pääkallopaikalla (esim Espanja - Mallorca).
USA kesällä 1991
10 ikimuistoista viikkoa Floridassa tätini luona, Orlandon Sea World, Disney World ja kymmeniä pesukarhuja, satoja sammakoita ja muutama käärme bongattu. Ikimuistoinen ajomatka New Yorkiin. New Yorkista mieleen on jäänyt pepperonipizza, torakat ja Finlandia Vodkan mainos kadun varrella.
KREIKKA, 1999 ja 2008
Kesällä 1999 tein elämäni ensimmäisen valmismatkan ja vieläpä yksin. Kohteena Naxos ja matkanjärjestäjänä Fritidsresor. Yhdellekään retkelle en osallistunut ja päivät kuluivat rannalla maaten. Tylsä loma, mutta tulipahan tehtyä. Santorinin saaren sentään näin kun siellä vietimme päivän lentoa odotellen.
Kesällä 2008 tulikin sitten vietettyä pidempi aika Kefaloniassa oppaan hommissa. Kesän aikana tuli kierrettyä myös Korfu, Zakinthos ja Ateena. Kuvassa Kefaloniasta Pyhän Gerasimoksen luostari.
TUNISIA kevät 2008
Tunisiaan tuli lähdettyä valmismatkalle, mutta roolina oli olla matkanjohtajana erään yhdistyksen porukalle. Muutamia retkiä tuli tehtyä ryhmän kanssa muunmuassa Friguia Parkiin (eläintarha). Soussessa törmäsin entiseen opaskollegaan ja hänen kanssaan tuli seikkailtua muutamilla retkillä. Kuva Chott el Djeridin suolajärveltä.
RUOTSI useita kymmeniä kertoja
Eka reissu Ruotsiin laivalla taisi olla -80 luvun lopussa Hannan kanssa. Sen jälkeen ysiluokan luokkaretki ja myöhemmin työskentely Viking Linellä on vienyt Tukholmaan kymmeniä kertoja. Kesällä 2012 ajelin exäni kanssa moottoripyöräilijöiden kokoontumisajoihin Öölantiin, joka oli harvinaisen outo saari. Näin siellä jopa kameleita ja apinoita :)
NORJA kesä 2002
Norjaan päädyin töiden perässä. Kesä meni pienessä puutaloistaan tunnetussa Laerdalissa työskennellen Norjan villilohikeskuksessa (Norsk Villakssenter ). Kesän aikana seikkailtiin ympäriinsä, Bergen ja Sognevuonon alue tuli tutuksi. Syksyn tullen tie vei Bärumiin, Oslon kupeeseen maan viidenneksi suurimpaan kuntaan asukasluvultaan mitattuna. Norjassa tuli koettua myös maailman pisin maantietunneli, Laerdalin tunneli, 24,5km.
THAIMAA 5 kertaa
Ensivisiitti Thaimaahan oli jouluna 2008 ja sen jälkeen siellä onkin tullu käytyä neljästi, seuraavan kerran stoppaan siellä maaliskuussa. Kerta Pattayalla riitti, muina kertoina olenkin ollut etelässä Krabin alueella tai Koh Lantalla. Suurkaupungeista Bangkok on vienyt sydämeni.
Emerald Pool, Krabi
ESPANJA 2015 (Mallorca)
Espanjan matkailu kuten muunkin Euroopan on mulla ollut aivan liian vähäistä, mutta olen mä kerran käynyt Mallorcalla, elokuussa 2015. Lentokentällä vastassa vesisade ja loma oli aivan liian lyhyt. Mallorcasta löytyy blogista useampi postaus.
EGYPTI 2001, 2004-2005
"Ken on kerran Niilin vettä juonut, hän kaipaa Niilin luokse takaisin." Oppaan hommissa Egyptissä pari talvea, Sharm El Sheikh, Luxor, Assuan, Kairo ja Hurghada tulivat tutuiksi noiden talvien aikana.
RANSKA 2007
Ranskassa Pariisissa pysähdyin yöksi paluumatkalla Karibialta keväällä 2007. Eiffeltorni ja Louvre nähty ilman ruuhkia, kylmää, sateista ja harmaata. Ranskalle kuuluvista saarista matkan varrelle ovat sattuneet Saint Barthelemy, Martinique, Guadeloupe ja St. Martin. Tuosta Saint-Berthélemystä voisin muutaman sanan kertoa, jotta alla oleva kuva aukeaa teille. Kolumbus
löysi saaren vuonna 1496 ja nimesi sen veljensä Bartholomén mukaan.
Saari kuului aluksi Ranskalle (vuodesta 1648 alkaen), kunnes vuonna 1785
Ruotsi osti sen siirtomaakseen. Saari siirtyi takaisin Ranskan alaisuuteen hiukan alle sata vuotta myöhemmin, vuonna 1878. Saaren pääkaupunki Gustavia on nimetty Ruotsia vuodet 1771–1792 hallinneen kuningas Kustaa III:n mukaan. Saarella kävellessä tuli kotoinen olo ruotsin lippujen liehuessa salossa ja Kungsgatania kävellessä :)
Gustavia, Saint-Barthélemy, 8.1.2007
Fort Napoleon, Guadeloupe
Matkalla vesiputouksille, Guadeloupe, 13.1.2007
SAKSA 2014
Saksan matkailu rajoittuu toistaiseksi vasta Schleswig-Hollsteinin alueelle, nähtynä Lubeck, Travemunde ja Hampuri.
Niederegger Lübeck
ALANKOMAAT (Sint Maarten) 2007
Karibian purjehdus Suomen Purjelaivasäätiön matkassa alkoi St Martinin saarelta, joka kuuluu puoliksi Ranskalle ja puoliksi Hollannille.
Great Bay, Philipsburg. 5.1.2007
ANTIGUA JA BARBUDA 2007
Piti kaivaa vanhat passit esille, että varmasti muistaa oikein ajankohdat. Tammikuussa 2007 Suomen purjelaivasäätiön purjehduksella pysähdyimme myös Antigualla ja Barbudalla. Isoja muistikuvia ei näiltä saarilta ole, mutta sitä en unohda koskaan, että paikallisesta apteekista sai isolla rahalla pahoinvointiin laastareita, jotka olivat Suomessa jo tuolloin myyntikiellossa.
Nelsons Dockyard
DOMINIKAANINEN TASAVALTA 2007
Purjehdusreissuni päätepiste, tänne oli päästävä merenguen ja etenkin bachatan takia. Yövyin Boca Chicassa ja aika kului Santo Domingossa kapunkia ihmetellen ja illat tanssien. Samananlahdellakin tuli vierailtua ja ryhävalaat bongattua. Saaren mielestäni kaunein paikka löytyy etelärannikolta, pienen laivamatkan päässä sijaitseva Isla Saona. Vai mitä mieltä olette?
Katuruokaa Boca Chicassa
SAINT LUCIA 2007
Purjehdusosuuksien yksi stoppi, jonne palasin jatkamaan lomaani. Yksinmatkustavalle naiselle hiukan ahdistava paikka, paikallisten rastafarien oli vaikea tajuta sitä, etten ole kiinnostunut höpöheinästä enkä heidän seurastaan. Upeat maisemat ja kivat rannat, seura olisi ollut tarpeen täällä. Menen vielä toistekin.
TURKKI 2010
Äkkilähtö aurinkoon, Antalyaan. Ei mikään lempikohteeni.
DOMINICA 2007
Ihana, pieni, värikäs saari Karibialla. Tännekin voisin palata takaisin. Samaisella purjehdusreissulla tämäkin paikka nähty.
VIRO kymmeniä kertoja vuodesta 1997 alkaen
Laivalla työskennelleenä tarvitseeko tätä tämän enempää kommentoida? Olen mä muutakin nähnyt kuin Tallinnan, Sillamäki oli aikoinaan sekin hyvin "viehättävä" paikka, onneksi aika kultaa muistot levää kelluvasta uima-altaasta ja rotista majoituspaikassamme.
LATVIA joulu 2006
Silja Europan jouluristeily pysähtyi päiväksi Riikaan, ainoat muistikuvat ovat puistot, ruoho oli vihreää ja narsissit kukkivat jouluna. Pikainen kaupunkikierros taisi tulla bussilla tehtyä ja kiireellä takaisin laivaan.
VENÄJÄ 2003
Kutsu kävi kesällä 2003 Mikkelin seurakunnan diakonilta lähteä mukaan Sodderiin (Sotkaan) vapaaehtoistöihin kirkkoa rakentamaan ja kauhean pitkään ei tarvinnut tätä tyttöä yllyttää. Sodder on pieni kylä Karjalan tasavallassa, 78km Prääsästä länteen. Kylässä on noin 400 asukasta. Samalla matkalla kävin ensimmäistä kertaa myös Viipurissa. Yritän pikapuoliin löytää pari kadoksissa olevaa valokuvakansiota, jotta saisin myös teille jaettua kuvia tuosta pienestä köyhästä mutta viehättävästä kylästä.
ISO-BRITANNIA 2015
Ensi visiitti Englantiin ja Lontooseen oli tammikuussa 2015 baarimestariopiskelijoiden matkassa. Kivaa oli, viini ja viina virtasi ja nähtävyyksien (Madame Tussaud, Big Pen, kiertoajelut) tuli käytyä katsomassa lukuisia baareja ja tietysti STOMP. Suurin osa maasta on vielä näkemättä ja tänne on päästävä takaisin!
ITÄVALTA 2004
Itävaltaan päädyin keväällä 2004 kansainvälisen punaisen ristin hiihtomestaruuskilpailuihin toisena suomalaisena osallistujana. Kisat järjestettiin St Jakobissa Defereggentalin alueella. Taitaa olla korkein paikka missä olen todistettavasti käynyt olla Mooserbeg 2373m merenpinnasta.
Lisätty 26.2
Vanhoja valokuva-albumeita selatessa tajusin, että listalta puuttuu vielä jotain eli listätty vielä kohteita ja kuvia puuttuneiden kohdille.
Eli lista asioista mitä haluat tehdä ennen kuolemaa. Kuullostaapa ikävälle mutta toisaalta omien haaveiden kirjaaminen ylös voi olla terapeuttista ja ainakin mulle se tekee haaveista konkreettisempia. Listaahan voi aina muokata elämäntilanteiden mukaan. Mun bucket listiin kuuluu tällä hetkellä seuraavia asioita:
- Kiipeäminen Afrikan korkeimmalle vuorelle Kilimanjarolle
- Afrikan safari ja big five
- Snorklailu Bora Boralla
- Moottoripyörämatka etelä-Amerikassa
- Macchu Picchulla käynti
- Skyjump Aucklandissa
- Vaellus Ylläkseltä Hettaan
- Moottoripyörällä Nordkappiin
- Roadrip Amerikassa
- Käynti Kiinan muurilla
- Santiago de compostela eli Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitin vaeltaminen
- vierailla ainakin sadassa maailman itsenäisistä valtioista (niitä on 193kpl)
- melontareissu Kwai-joella
- käydä Galapagos-saarilla
- hengailla Bondi beachillä
- ottaa risteys vasemmalle ja nähdä kuuluisa Albuquerque
Listallani on myös monta sellaista asiaa mitkä eivät liity matkailuun, mutta ne haluan pitää omana tietonani. Matkailulistalle varmasti tulee vielä monta kohdetta lisää ja jotkin noista ylläolevista saattaa toteutua lähivuosina, ainakin tuo snorklailu Bora Boralla ei ole mikään mahdoton toteuttaa ja jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, niin pyöreitä vuosia voisi juhlistaa vaikkapa Afrikan safarilla :)
Haasteena voisin antaa sulle blogini lukija tehdä oman matkailuun liittyvän listan. Postaathan kommentteihin linkin kun olet listasi julkaissut.
En mahda sille mitään, silmissäni näen lumihuippuisen vuoren ja tasangolla vuoren juurella liikkuu lauma korkeuksiin kaulansa kurottavia kirahveja. Lapsuudessa nähty luonto-ohjelma Tansaniasta kummittee mielessä ja nyt jo kahtena vuotena peräkkäin olen Matkamessuiltakysellyt matkaa valloittamaan Afrikan korkein vuori. Joo, tiedän ettäreuma runtelee niveliäni enkä ole missään hyvässä kunnossa, mutta haaveita pitää olla.
Mandala Travelista olen kuullut paljon kehuja ja muutamia kavereita heidän matkoillaan on ollutkin ja
yrityksen omistajiin kuuluvan Kallen opastuksessa lähtisin mielelläni vaikka maailman ääriin (no, se onkin sitten eri juttu huolitaanko mua millekään reissulle!). Herran juttusille en tällä kertaa onnistunut pääsemään mutta Mandala Travelin osastolla törmäsin isoon mainokseen www.faralong.com nimisestä "nettimatkatoimistosta".
Ja siitähän oli kyseltävä lisää.
Allaoleva video taitaakin kertoa kaikkein helpoiten sen, mistä on kysymys. Eli etsit itsellesi sopivan matkan, varaat sen ja mitä enemmän ihmisiä varaa saman matkan, sen halvemmaksi se tulee kaikille. Ei epämääräisiä "perutaan, jos osallistujia ei tule tarpeeksi" -sääntöjä, ei monimutkaisia varausjärjestelmiä. Nyt eikun varaamaan sitä unelmien matkaa Kilimanjarolle.
Ps. Ei kannata ohittaa seuraavaa tarjousta : Rekisteröitymällä www.faralong.com sivustolle tienaat 50€ ja kutsumalla kavereita mukaan saatat tienata toiset 50€ eli jo ennestään edullisista matkoista saatat saada jopa satasen alennuksen...
Monesti matkaoppaita lukiessa tulee halu kokea ihan kaikki mahdollinen loman aikana. No kaikki ei aina ole sitä mitä kirjoissa kerrotaan.
Lonely Planet, Egypt, 5th edition
"There are two unfinished obelisks in the vicinity of Aswan. ... The other unfinished obelisk - this time complete with hieroglyphics - is in the desert west of the Monastery of Saint Simeon. You´ll need a guide, preferably on a camel, to find it."
Keväällä 2001 olin oppaana Luxorissa ja eräänä vapaapäivänä saimme ystäväni kanssa idean lähteä Assuaniin katsomaan keskeneräiseksi jäänyttä obeliskia. Ei muuta kuin paikallisjunaan ja menoksi. Perillä etsimään kameleita ja henkilöä, joka tietää missä tuo kivenmurikka sijaitsee. Vihdoinkin löysimme pari nuorta poikaa, jotka suostuivat lähtemään vaikka he yrittelivät varoitella, että määränpäähän on matkaa ja vastassa ei välttämättä ole mitään sellaista, minkä takia sinne kannattaa mennä.
Aavikolla oli luonnollisesti kuuma, kamelin selässä alkoi takapuoli puutua ja jano iskeä ja matka vaan jatkui ja jatkui. Lopulta toinen kamelikuskeista ehdotti, että jos pojat ratsastaisivat toisella ja me tytöt toisella kamelilla. Noin tunnin matkan jälkeen saavuimme kohteeseen...
Kuvat kertokoon enemmän kuin tuhat sanaa...
Ei mennyt niinkuin Strömsössä, mutta nyt on tuokin kivenpalanen nähty. En suosittele muille kuin todella innokkaille egyptologeille.
Millainen on upea matkakuva? Vaatiiko hyvän kuvan saaminen viimeisen päälle olevan järjestelmäkameran objektiiveineen vai riittääkö taskuun mahtuva pokkari? Mondon kirjoittajakoulutuksessa Matkamessuilla puhuttiin tänään myös kuvaamisesta kirjoittamisen ohella ja tiivistettynä päivän opin voi käydä katsomassa tuosta alla olevasta videosta:
Ajattelin kaivaa muutamia reissukuvia vuosien varrelta kansiosta ja laittaa ne esille. Otan mielelläni kommentteja vastaan mitä olisin voinut tehdä toisin. Virheistä oppii ja kuvaamaan oppii vain kuvaamallla. Harmi, että osa matkakohteista on sellaisia, minne ei tule enää matkustettua ja tietyt tilanteetkin ovat olleet ainutkertaisia, mutta kuten tämän päivän koulutuksessa Archie gone Lebanon blogia kirjoittava Inka sanoi, välillä voi julkaista niitä huonompiakin otoksia. Vain näin näkee vuosien päästä oman kehityksensä.
Ja tulihan sitten samalla huomattua kaappia siivotessa, että onneksi on digikameroiden aikakausi. 15 vuotta sitten otetut paperikuvat alkavat olla jo keltaisia ja ainakin yksi kansio on kokonaan hukassa. Digikuviakin mulla taitaa olla vielä vanhan pöytäkoneen syövereissä ja vanhassa kannettavassani, ulkoisen kovalevyn osto meneekin sitten seuraavaksi ostoslistalle.
Tämä kuva on Ras Muhamedin kansallispuistosta Siinain eteläkärjessä. Kuvassa on maanjäristyksen aiheuttama railo, jonne merivesi kaloineen on päässyt. Horisontissa siintää autiomaa. Hyvää mielestäni kuvassa on railon aiheuttama luontainen katseen suunta ja valo.
Pieni poika kuvattuna Luxorin länsirannalla keväällä 2001. Tuon pojan ilme vangitsi mut ihan täysin. Olisiko kuvasta kenties tullut parempi, jos olisin laskeutunut hänen tasolleen ottamaan kuvan?
Keväällä 2001, auringonpaiste häikäisi tuona päivänä ja myös tässä kuvassa, kuten alempana olevassa pyramidikuvassa aurinko tekee tepposiaan. Peruskuva, josta ei saa mitään uutta irti, tää on jo niin nähty ;)
Mr. Banana, Luxor 2001. Tähän otokseen olen itse tyytyväinen.
Luxorin temppeli, keväällä 2001. Filmikameralla kuvattu yöllä ilman jalkaa. Tämä kuva minulta löytyy kotoani kehystettynä ja suurennettuna. Jotenkin sitä vaan tuntee olonsa pieneksi välillä.
Tästä pyramidikuvasta täytyy sen verran sanoa, että harvoin olen ottanut tälläistä kuvaa, missä ei ole juuri muuta kuin se kuvattava kohde. Ja jostain syystä auringonvalo on osunut kuvaan hassusti. Itse en tästä tykkää, liian pliisut värit ja muutenkin kuvan asettelu on huono. Mutta onpahan otettu ja teidän silmille laitettu :)
Surullinen aasi Luxorissa keväällä 2001. Yksi niitä kuvia, mitkä ovat mielestäni onnistuneita näin vuosienkin jälkeen.
Tämä papparainen nojaili tienposkessa useampana päivänä bussimme ajaessa ohi retkellä Katariinan Luostariin ja sen kerran kun rohkenin pyytää lupaa kuvaan, niin eiköhän kohde ole liian kaukana ... Noista kasvoista olisi pystynyt lukemaan monta tarinaa.
Felukkah Niilillä Luxorin kohdilla ja eletään yhä kevättä 2001. Tässä eniten harmittaa se, etten saanut "kuskin" kasvoja kuvaan. Myöskin kuvan rajaus on huono, taustalla näkyvän matkailijan olisi voinut rajata pois.
Hyväksi kuvaajaksi oppii vain kuvaamalla. Siksipä lähden jatkamaan oppeja Matkamessuille myös tänään :)
