Reiluako?

Reilu matkailu? Kestävä matkailu? Vastuullinen matkailu? Onko se pelkästään sitä, että ajatellaan ympäristöasioita vai voisiko se olla jotain muuta? Onko reilua että matkasi hinnasta suurin osa menee isolle monikansalliselle yritykselle ja paikallisille yrittäjille ei jää lomastasi juuri mitään? Mites kestävyys, tarkoittaako se matkan kestoa vai aivan muuta?

Viime aikoina blogeissa olet saattanut törmätä hästägiin #ReilutBlogit vol 2. Matkakuume.netin Gia pohti viime viikolla blogissaan matkanjärjestäjien vastuuta reilun matkailun toteutumisessa. Onko meillä kuluttajilla mahdollisuus valita ja kuunnellaanko meitä?

Animalian valasryhmän blogista löytyy kattava tietopaketti delfiinien viihdekäytöstä matkailussa. Karua luettavaa, mutta onneksi meillä kuluttajilla on mahdollisuus vaikuttaa omilla valinnnoillamme. Ihmisten valveutuneisuuden ansiosta Suomen ainoa delfinaariokin Tampereen Särkänniemessä lopetettiin. "Luonnossa delfiinit saattavat uida jopa 160 kilometriä vuorokaudessa ja sukeltaa 60 metrin syvyyteen. Mikään delfinaario ei mahdollista delfiineilleen tällaisia puitteita, jossa ne voisivat toteuttaa lajilleen tyypillistä käyttäytymistä." Haluatko sinä olla tukemassa tälläistä toimintaa? Osallistumalla Finnmatkojen, Tjäreborgin tai Aurinkomatkojen Loro Parquen retkelle tuet eläinrääkkäystä ja se ei ole reilua.

Tiesitkö, mitä haittaa delfiinille on uimisesta ihmisen kanssa? Jos et tiennyt, niin tämän luettuasi tiedät. "Delfiinien kanssa uimisessa on samat ongelmat kuin delfinaarioissa: Palveluntarjoaja käyttää usein vangittuja delfiinejä, jotka elävät kurjissa oloissa ja kärsivät korkeasta stressitasosta. Mikä pahempaa, delfiinien kanssa uiminen saattaa olla vaarallista myös ihmiselle, sillä delfiinit ovat villieläimiä ja koulutetutkin yksilöt saattavat käyttäytyä arvaamattomasti. Delfiinien tiedetään purreen uimareita ja aiheuttaneen mustelmia, raapaisuja ja jopa rikkoutuneita luita. Delfiinit myös välittävät tauteja, jotka saattavat tarttua ihmisiin." Ehkäpä vielä jonain päivänä kaikki maailman delfiinit saavat uida onnellisina avomerissä.

David Blaikie / Flickr

Reilua ei myöskään ole ottaa itsestään kuvaa Facebookkiin poseeraten huumatun ja lääkkeillä rauhoitetun tiikerin vieressä Thaimaan temppeleillä. Toiminta ainakin Kanchanaburin temppelissä on jouduttu lopettamaan. One green planet kirjoittaa sivuillaan lisää aiheesta.

Xiquinho Silva / Flickr

Mitä muuta matkailija voi tehdä tehdäkseen maailmasta reilumman? Tässä muutamia vinkkejä:
- suosi paikallisia pienyrittäjiä isojen hotelliketjujen sijaan
- mieti mitä syöt, kannattaa suosia paikallisesti tuotettua ruokaa ja välttää mm haineväkeittoa. Kyseisen keiton takia vuosittain noin 73 miljoonaa haita tapetaan ja niistä käytetään vain evät.
- jos matkustat kauaksi, suosi välilaskuttomia lentoja ja yritä viipyä perillä mahdollisimman kauan
- miksi vaihdat hotellissa pyyhkeen päivittäin, teetkö näin myös kotona?
- käytä sähköä ja vettä säästeliäästi, tuhlaatko kotonasikin?

Allan Lee / Flickr

Mikä sitten on matkanjärjestäjän vastuu kestävässä matkailussa? Tällä hetkellä tuntuu siltä, että puheet ovat isommat kuin teot. Ei se enää nykypäivänä riitä, että hotelleilla on ympäristösertifikaatteja, jos esimerkiksi jätteiden käsittelyyn hotellialueen ulkopuolella ei ole minkäänlaisia resursseja. Onneksi meillä on vaihtoehtoja, Killroy ja Mandala ainakin.



Bellalla on nuoresta iästään huolimatta hyvin tärkeää asiaa meille matkailijoille!

#ReilutBlogit vol. 2 -haaste (kopioitu matkakuume.netin postauksesta)

Toivottavasti saisimme myös tälle haasteelle paljon osallistujia, sillä tiedon levittämisessä riittää vielä työnsarkaa.

 Lukijani, kertoisitko kommenteissa seuraavista asioista:

• Vaikuttaako vastuullisuus valintaasi loma-, retki- tai aktiviteettikohteesta päätettäessä?
• Mitä toivoisit matkatoimistoilta tämän asian puitteissa?
• Mistä löydät tietoa vastuullisista nähtävyyksistä ja retkistä matkakohteissa?

Ja sinä matkabloggaaja:

1. Kerro vanhasta muistostasi matkalta, joka näin jälkikäteen näyttää epäeettiseltä. On ihan ok muuttaa mielipiteitään ja toimintatapojaan.

2. Kerro yhdestä tietoisesta vastuullisesta valinnasta, jonka olet matkoillasi sen jälkeen tehnyt.

Haasta mukaan kaksi bloggaajakollegaasi haasteeseen ja kysy myös lukijoiltasi kokemuksia!

Bloggaajan ei tarvitse haasteita toiselta odotella, tähän saa osallistua haastamattkin kuka tahansa.

Minun muistoni epäeettisyydestä liittyvät opasvuosiini, olen myynyt ja opastanut retkillä, joissa on ratsastettu kameleilla, nälkiintyneillä aaseilla ja ajettu vossikoilla kovalla asfaltilla. Olen myös suositellut lapsiperheille retkeä delfinaarioon ja voin sanoa suoraan, etten myynyt retkiä sen takia että oppaat saavat niistä oman korvauksen vaan siksi, että halusin asiakkaille muutakin ohjelmaa lomalle kuin altaalla makoilun. Olisin omalta osaltani voinut vaikuttaa enemmän siihen, että johtoportaassa olisi tiedetty esim snorklausretkien ympäristöä kuormittavasta toiminnasta.

Viator.com /Flickr

Nykyään matkoillani pyrin valitsemaan paikallisen omistaman majoituksen ja helpoiten olen huomannut sen onnistuvan airbnb:n kautta. Itsekin saan sisäpiirin vinkkejä lomatekemisiin ja hyviin ravintoloihin kun asun paikallisen kanssa hänen arjessaan. Retket pyrin myös ostamaan paikallisilta pienyrittäjiltä ja tuliaisiksi valitsen paikallisia herkkuja tai käsitöitä. Retkissä suosin lihasvoimalla tehtäviä juttuja moottorilla kulkemisen sijaan. Teen mieluummin yhden pitkän matkan vuodessa kuin lentäisin joka kuukausi lyhyellä lennolla ja matkaan yritän ottaa mahdollisimman vähän tavaraa. Entisenä eläintarhojen ystävänä mietin nykyään kahdesti menenkö katsomaan vangittuja eläimiä vai löytyisikö tälle toiminnalle vaihtoehtoa. Tässä tuli nyt useampi asia ja joka kerta matkallani huomaan mitä voisin vielä tehdä paremmin.

Viides ja tällä kertaa viimeinen päivä Mallorcalla

Niin se sitten koitti Mallorcan loman viimeinen kokonainen päivä ja paljon oli vielä nähtävää. Aikaisempien päivien seikkailut voit käydä lukemassa täältä.

Aamupäivän vietimme taas kylän omalla rannalla, pitihän sitä vähän päivetystä saada iholle että kehtaisi edes sanoa olleensa lomalla. Muutaman tunnin kärvistelyn jälkeen auton rattiin ja tällä kertaa otimme tavoitteeksi tutkia hieman saaren länsirannikkoa Port De Sollerin eteläpuolella. Ensimmäiseksi pysähdyspaikaksi valitsimme Port de Valldemossan kylän, jonne johtaa 6km pitkä kapea ja erittäin mutkainen tie. Tällä tiellä pääsee viimeistään testaamaan hermojaan sekä auton vaihteiston ja jarrujen kuntoa. Nyt ymmärrän miksi Smartit (ne pienenpienet autot) ovat keksitty :) Kylässä on muuten sitten vain yksi kahvila/ravintola ja hinnat sen mukaiset. Ranta on kiviranta ja virtaukset voimakkaat, joten tätä paikkaa en suosittele auringonottoon enkä uimiseen, siihen saarella on paljon parempia mahdollisuuksia.

Serpentiiniteitä, pienen pieniä kyliä, Tramuntanan vuoristo, liian monta vastaan tullutta linja-autoa kapealla tiellä ja lopulta päädyimme Banyalbufarin kylään.Tarkoitus oli käydä katsomassa kylän nähtävyys Torres de ses Ánimes, mutta emme onnistuneet löytämään yhtään kauppaa mistä olisimme saaneet eväitä ja toiseksi opasteet tuonne tornille olivat aikas surkeat joten matka jatkui kohti etelää. Kyseessä on siis entinen vartiotorni, jonka juurelta saa kuulemma parhaat auringonlaskukuvat.

Reissumme viimeinen auringonlasku tuli ihasteltua Cafe Bellavistan terassilta hyvin hiilaripitoisesta pasta-annoksesta nauttien. Tämän jälkeen oli vielä edessä paluumatka majapaikkaan kapeita ja pimeitä serpentiiniteitä pitkin. Ja paluumatkalla kaikki ei mennyt niinkuin Strömsössä, Estellencsin kylässä vietettiin kyläjuhlija sekä markkinoita ja koko kylä oli suljettu liikenteeltä. Joten eiköhän me pimut sitten ajettu poliisien saattamana etanan vauhtia madellen koko kylän läpi varoen osumasta innokkaisiin markkinavieraisiin kun ympärikään ei siellä tungoksessa päässyt.

Ajoneuvona loman aikana oli Europcarilta vuokrattu Volkswagen Golf, jonka mittariin saimme viiden päivän aikana yli 800km. Ja jos vuokraat auton, niin ota navigaattori, se maksaa itsensä takaisin. Älä häkelly kun kuulet ohjeen, aja liikenneympyrään, aja liikenneympyrään, ota seitsemäs poistumistie oikealle... Jostain syystä meidän navigaattori laski poistumisteiksi myös vastaantulevan liikenteen kaistat :)

Mallorca, päivä 4

Mallorcan lomaa oli jäljellä vielä kaksi kokonaista päivää ja kun alkuloma oli mennyt autossa istuen ja saarta kiertäen, päätimme viettää alkupäivän oman kylän, Port de Sollerin, rannalla. Aiemmista päivistä pääset lukemaan täällä. Olimme huomanneet rantakadun varrella Soller Sup- nimisen yrityksen, josta otimme sitten laudat tunniksi käyttöömme. Alkujaan olimme haaveilleet parista tunnista, mutta ainakin mun jalkalihakset on niin olemattomat että tunti riitti näin ensikertalaiselle. Lautojen vuokrat olivat kesällä -15 alkaen 15€/h. Tinkimistaitojaan kannattaa kokeilla, ainakin jos lautoja näyttää olevan runsaasti vapaana :)

Suppailun jälkeen muutama tunti auringon palvontaa ja sitten suunnaksi Soller, isompi kylä kolmen kilometrin päässä Port De Sollerista. Ja milläpä muulla sitä olisikaan matkan voinut taittaa kuin junalla tai raitiovaunuksi mä tuon mieluummin miellän. Raideyhteys avattiin 4. lokakuuta vuonna 1913 kuljettamaan tuotteita sisämaasta satamaan ja vastavuoroisesti kalastusveneiden antia sisämaahan. Nykyään junalla pääsee saaren pääkaupungista Palmasta Solleriin noin reilussa tunnissa ja edestakainen lippu maksaa noin 20€. Raitiovaunu kulkee hyvin kapeaksi raivattua sitruspuiden reunustamaa kujaa noin vartin verran kylien välillä. Kyydistä kannattaa Sollerissa hypätä pois keskusaukion kohdilla ja nauttia lasillinen vastapuristettua appelsiinimehua jossakin aukion lukuisista ravintoloista tai kahviloista.

Sollerin tunnetuin nähtävyys on Sant Bartomeun kirkko, joka on normaalisti auki päivittäin yleisölle. Iltapäivän siestan aikaan kirkon ovet ovat muutaman tunnin suljettuina.

Pikaisen kierroksen jälkeen Sollerissa oli aika suunnata takaisin majapaikkaan, mutta taksin saaminen olikin sitten hieman haasteellisempaa. Normaalisti Sollerissa taksiasema sijaitsee rautatieaseman vieressä, mutta matkamme aikaan siellä valmistauduttiin markkinoihin, joten taksitolppa oli siirretty noin kilometrin päähän. Ja ei, taksia ei saanut edes tilaamalla rautatieasemalle. Onneksi ne muutamat tarvittavat lauseet espanjaa löytyivät jostain muistin kätköistä. Illalla uskaltauduimme shoppailukierrokselle Festival Parkiin, josta löytyy jos jonkinnäköistä outlettia. Niin kauhea kiire oli tehdä ostoksia, että kuvien ottaminen unohtui.

Tämän matkapäivän ruokailu hoitui pitkän kaavan mukaan kovan kiven kahvilassa (Hard Rock Cafessa), jonne muutaman kerran matkalla Palman halki eksyttyämme vihdoinkin löysimme perille.

Noloa myöntää, mutta itse Palman kaupunki upeine nähtävyyksineen jäi tällä kertaa näkemättä, mutta onneksi Mallorcalle saa halpoja lentoja Norwegianilta ainakin koulujen loma-aikojen jälkeen, joten ehkäpä sekin kaupunki tulee joskus vielä käytyä tarkemmin katsomassa.

Matkasuunnitelmat vuodelle 2016

Vasta helmikuun puoliväli ja mä suunnittelen jo matkoja vuodelle 2017, kun kerta pyöreitä täyttää niin pitäähän niitä sitten jossain juhlistaa. Mutta eletään tämä vuosi nyt ensin :)

2016 onkin alkanut kotimaan matkoilla, vuosi alkoi Levillä, sieltä Rukan kautta takaisin etelään. Oulussa, Turussa ja Lappeenrannassakin olen ehtinyt käymään.

Seuraava isompi reissu onkin edessä jo kuukauden päästä ja tällä kertaa suuntaan hieman kauemmaksi itään pienen mutkan kautta, koneenvaihto kun sattuu olemaan Norjassa. Ensimmäinen pysähdyspaikka reissulla tulee olemaan Bangkok, jossa olen jo muutaman kerran käynyt, mutta vielä siellä kaupungissa on nähtävää. Pari tehokasta päivää kierrellen temppeleitä, Asiatique on nähtävä ja loppuaika meneekin herkullisen ruuan ja altaalla makoilun äärellä.

Bangkokista suuntaan kaakkoon kohti itselleni uutta mannerta eli  Australiaan. Tällä kertaa tutustun vain Sydneyn lähialueisiin vajaan parin viikon ajan, koska matka jatkuu yhä... Sydneyssä kiehtoo ne tärkeimmät nähtävyydet, eli oopperatalo, Bondi ranta, Manlyn rannat ja kuppilat sekä hieman kauempana sijaitseva Blue Mountain.

Kuva Wikipediasta

Sydneystä matka jatkuu Tyynenmeren yli Celebrity Cruisesin aluksella Celebrity Solstice, jonka sisaraluksen kuvia voit käydä ihastelemassa täällä. Reitin varrelle osuu mm. Uusi-Seelanti, Uusi-Kaledonia, Ranskan Polynesia ja Hawaii, jossa vietän sitten pari viikkoa. Kotimatkalla pysähdyn Los Angelesissa ja kotona pitäisi olla toukokuun aikana.

Kesän suunnitelmat ovat vielä auki, haaveissa olisi lähteä työlomalle joko Italiaan tai Kroatiaan, verkot ovat jo heitetty vesille, saas nähdä tärppääkö :) Tietysti jos työrintamalla tapahtuu mullistuksia, niin kalenteria ei uskalla vielä ihan täyteen ympätä.

Syyskuussa on taas lähtö merten taakse, tällä kertaa suuntaan Chicagoon, jossa liityn Peter Pan Biken porukkaan ja testaan kuinka hyvin moottoripyörä pysyy käsissä muutaman ajamattoman vuoden jälkeen. Route 66 olisi tarkoitus ajaa loppuun asti muutamassa viikossa ja tietty siinä matkalla stopata näkemään Grand Canyon ja Las Vegas. Ja taitaahan se mun bucket listillä oleva Albuquerquekin olla matkan varrella.

Kuva Peter Pan Bike

Kunhan Ameriikasta kotiudun niin ehdin pikaisesti vaihtaa puhtaat vaatteet reppuun ja taas mennään, tällä kertaa äidin kanssa matkamessuilta bongatun tarjouksen perässä Istanbuliin.

Loppuvuoden suunnitelmat ovatkin sitten vielä täysin auki, joulu Lapissa kiehtoo niinkuin useampana vuonna tähän mennessä ja johonkin väliin on tungettava pakolliset päivä Tukholmassa ja Tallinnassa reissut.

Miltä sinun matkailuvuotesi näyttää?

Gluteenittomalla makumatkalla ympäri Suomea

Mulla todettiin viime syksynä yliherkistyminen gluteenille ja koska reumakin oli päässyt villiintymään, joten tulimme lääkärin kanssa siihen tulokseen, että ruokavalioon olisi syytä tehdä remonttia. No, tämä muutama kuukausi onkin sitten ollut yhtä seikkailua ja tässä postauksessa muutamia toppeja ja floppeja matkan varrelta.

Mulla on ihan mieletön ikävä äidin leipomia pullia ja koska olin jo tottunut hyvään, niin gluteenittomien suhteen odotukset ovat olleet korkealla, mutta todellisuus ei ole aina vastannut odotuksia. Varsinkin pastaa ja leivonnaisia tää pullahiiri kaipaa...

Hard Rock Cafe Helsinki

Hard Rock on sellainen ravintola, johon tekee mieli päästä silloin tällöin hyvän ja ruokaisan salaatin perässä tai yhdelle drinkille. Alkupaloista lempparini oli aiemmin wingsit, mutta niiden kastike ei mulle enää käy, joten nykyään alkuun tulee otettua nachot ilman papuja. Ihan ok annos ja riittää kahdelle :)

Viime käynnillä kaverini kanssa päädyimme syömään salaattia, ylempi annos on grilled chicken aragula salad, joka pitää sisällään rucolaa, grillattua kanaa ohuina suikaleina, mausteisia pekaanipähkinöitä kuivattua karpaloa, tuoretta appelsiinia ja päällä fetamurua. Kastikkeena sitrusbalsamiviinietikkaa.

Alempi annos on mun lempisaattini Cobb salaatti. Siinä on pohjalla jäävuorisalaattia ja päällä kuutioitua avokadoa, cheddarjuustoa, tomaattia, broileria, punasipulia, kananmunaa ja pekonia. Ja tuolla annoksella muute lähtee isompikin nälkä.

Cafe Makiata 

Helsingissä Haagassa sijaitseva Makiata on kovasti mainostellut facebookin gluteenittomia ruokapaikkoja ryhmässä gluteenittomia leivonnaisiaan ja pitihän sitä sitten yhtenä päivänä lähteä seikkailemaan. Suuri yllätys oli se, että kaikkia kahvilan ruoka-annoksia saa gluteenittomina ja paikan päällä leivotaan parina päivänä viikossa myös makeita herkkuja. Talon leipäkin oli oikein makoisaa.

Tällä kertaa lautaselle päätyi salaattia ja jälkiruuaksi laskiaispulla hillolla. Tähän mennessä paras gluteeniton pulla mitä olen syönyt. Se oli sopivan kuohkea ja maistui muultakin kuin pahvilta, taitaa salaisuutena olla itse sekoitettu jauhoseos. Kannattaa poiketa, jos liikutte sillä suunnalla.

Ravintola Torre

Ravintola Torrea Turun Linnankadulla oli kehuttu ja kun kyselin kavereilta suosituksia, niin tämä nimi ponnahti esille ja olihan se käytävä kokeilemassa. Alkuruokapöytä oli hieman pettymys, sieltä löytyi makuuni vain monikokoisia maustekurkkuja, joten kuvaa alkuruuista en ottanut. Keittiöstä kyllä tuotiin leipää mutta sitäkin joutui erikseen pyytämään ja voitte kuvitella, ettei ruokahalua herätä missään tapauksessa leipä, joka on mikron jäljiltä tulikuuma ja aivan märkä... Tämä ei ole yksin Torren ongelma vaan samaan ilmiöön törmää lähes aina kun tilaa gluteenitonta leipää.
 

Pääruokana otin listalta pippuripihvi a´la Torren, josta löytyi kaksi vaihtoehtoa koon puolesta 180g/240g. Annoksessa listan mukaan piti olla kymppikastiketta ja kermaperunoita. Tilatessa hieman kritisoin alkuruokapöydän antimia sanomalla, että eipä ollut paljoa vaihtoehtoja kun ei voi sietää SIENIÄ eikä syödä gluteenia, joten yllätys oli suuri, kun pääruoka tuotiin pöytään.

Annoksessa oli huimat 13 kpl kasviksia, joista 10 purkkiherkkusientä :) Muutenkin annos oli todella sekavan näköinen neljän erivärisen kastikkeen ansiosta, mutta täytyy myöntää, että tuo kermainen pippurikastike oli aivan taivaallisen hyvää ja pihvin kypsyysaste ei olisi voinut olla parempi. Tää olis ollut kympin annos, jos kasvislisäke olisi ollut muuta kuin sientä.

Jälkiruokana tällä kertaa Crema catalana, johon listan mukaan olisi kuulunut appelsiinikeksimurut, mutta mun annoksessa se oli korvattu suklaakakun lisukkeena normaalisti tulevana hedelmäsalsalla. Annos oli todella herkullisen näköinen, mutta tuon salsan tilalle olisin mieluummin ottanut jotain tuoretta. Mielestäni mansikat ja chili ei oikein sovi yhteen. Juu, tiedän että saatan kuullostaa nirsolta, mutta yleensä olen hyvin kaikkiruokainen, on vain muutamia juttuja joita en pysty syömään.

Lapland Hotel Oulu

Pääsin vihdoinkin käymään Oulussa elämäni ensimmäistä kertaa ja koska lentoni oli perillä jo aamuvarhaisella, niin päätin suunnata aamupalalle Lapland Hotel Ouluun. Halusin testata millaisen aamupalan siellä saisi, osassa Lapland Hotellin kohteista kun aamupala on ollut gluteenittomien tuotteiden osalta surkea. Mutta Oulu yllätti positiivisesti. Parasta täällä oli kokki, joka paistoi asiakkaan toiveiden mukaisen munakkaan tai paistetut munat. Gluteeniton leipä oli tuoretta ja pakattu kelmuun, pyydettäessä sai myös voita. Mysliä, muroja ja gluteenittomia keksejä löytyi niille erikseen varatusta paikasta ja tuotteet olivat pakattu umpiotölkkeihin. Tuoreita hedelmiä, maistuvaa munakasta, hyvää kahvia ja viihtyisä ympäristö, mitä voisi enää toivoa muuta? Hintakin aamupalalle kohtuullinen 17€

Grill It

Oulun reissulla tuntui nälkä vaivaavan koko ajan, joten lihan himoa tyydyttämään suuntasin Grill It:iin. Kyseessä on osuuskauppa Arinan ravintola ja toimipisteitä Oulun lisäksi mm. Espoossa ja Helsingissä. Ravintolaketjun erikoisuutena on puuhiiligrilli, jossa pihvit paistetaan. Tällä kertaa valitsin taas pippuripihvin härän sisäfileestä, grillimestarin pippurikastikkeella ja lisäkkeenä kasvisten lisäksi Västerbottensost-perunagratiinia. Annos oli ihan mielettömän hyvä, pihvi paistettu just sopivan kypsyiseksi ja perunalisäke oli makoisaa.

Jälkiruokalistalta tällä kertaa valikoitui Créme brulée ja sitruunakreemiä. Nyt ei sitten löydy tarpeeksi ylistäviä sanoja kehumaan tätä annosta... NAM!!!!

Nyt kun on hehkutettu hyviä annoksia niin otettaisko niitä häntäpään esityksiä seuraavaksi?

Sokeri-Jussin Kievari

Oulun Pikisaaressa sijaitsevaa Sokeri-Jussin kievariakin suositeltiin, kun kyselin Ouluun suosituksia. Ravintola sijaitsee vanhassa punaisessa hirsirakennuksessa, jossa aikoinaan on rakennettu laivoja.

"Sokeri-Jussin nimi juontaa vuorineuvos Johan Grunströmiin (1877 - 1953) ja hänen tilaamaansa höyrylaivaan. Sokeri-Jussi oli kuulu oululainen alus, vaikkei se koskaan meriä seilannut tällä nimellä. Marraskuussa 1939 Grunströmin johtama Suomen Sokeri tilasi paatin Oulun Konepajalta. Sota viivästytti rautalaivan valmistumista Pikisaaren rannassa syksyyn 1945. Laiva päätyi lopulta Välimeren pohjaan karilleajossa Algerian rannikolla 1969."

Ravintolan sisustus henkii vanhoja aikoja ja kyllähän se viihtyisä paikka olikin. 

Alkuruuan valinta meni tällä kertaa nappiin. Lautaselle päätyi savuporo-korvasienikeittoa, joka tuotiin tarjolle lämpimän, hyvänmakuisen gluteenittoman leivän kera. 

Mutta pääruuan valinta ei sitten tässä bingossa tuottanut voittoa... Sinihomejuustolla kuorrutettu härän sisäfileepihvi, tummaa madeirakastiketta, paahdettuun pekoniin käärittyjä vihreitä papuja ja kermaisia valkosipuliperunoita. Hyi tuota rasvan määrää ja makujen epäsopivuutta toisiinsa. Toi keltainen pallero kuvassa on muute paistettu aprikoosinpuolikas... Pihvi oli kyllä hyvin paistunut, mutta tässä annoksessa oli yksinkertaisesti liian paljon makuja jotka eivät sopineet yhteen. Annoksesta sain syötyä noin neljäsosan, ennenkuin paha olo ja turvotus iski.

Suosittelen vain ja ainoastaan homejuustoa ja rasvaa rakastaville, itse olisin kaivannut jotain raikasta tähän.

Ja seuraava floppi olikin sitten burgeribaari Kauppuri 5

Sekavalta listalta ja töykeäkäytöksisen tarjoilijan "avustuksella" päätin kokeilla nimikkoburgeria. En vieläkään tiedä mitä burgerin piti pitää sisällään ja kotisivujen ruokalistalla ei kyseistä annosta ole. Kuvittelin todellakin että 11€ annokseen kuuluvat ranskikset, mutta ... 

 Tälläinen kääpiökokoinen burgeri sitten pöytään tuli. Ja hintaa tälle annokselle tuli huimat 14€, koska gluteenittomasta sämpylästä veloitetaan 3€ lisämaksu. Lisäksi ranskalaiset eivät kuulu annokseen vaan ne pitävät tilata erikseen, mutta... Ravintolassa paistetaan ranet samassa rasvassa kuin friteeratut tuotteet, joten niitä ei saa gluteenittomina.

Annos oli aivan liian pieni ja mut tuntevat tietävät sen, että jos en saa tarpeeksi ruokaa, musta tulee kiukkuinen. Tää mesta ei ollut mielestäni hintansa väärti, tuolla 14€ olisin saanut Burger Kingissä kaksi ateriaa samalla sämpylällä.

Onneksi Oulusta löytyi pelastus nälkääni, lentokentällä turvatarkastuksen jälkeen sijaitseva Oluthuone Toppila. Tällä annoksella lähti nälkä ja tyytyväisenä saattoi suunnata kotimatkalle. Ja hintakin gluteenittomalle annokselle oli täysin sama kuin listalla. 

Apinan vuosi

Tänään Helsingissä juhlistettiin kiinalaista uutta vuotta ja siinä samalla apinan vuoden alkamista.Helsingin keskustan Keskuskatu oli koristelu juhlaan sopivin koristein ja väkeä oli kertynyt reilusti paikanpäälle tutustumaan ohjelmaan ja markkinatelttojen tarjontaan.

Kiinakaupan myyntiartikkeleita

Ruokakojujakin oli paikalla laidasta laitaan mutta valitettavasti suurimmassa osassa myynnissä oli joko nuudeleita tai friteerattuja tuotteita, jotka keliaakikkona joudun jättämään väliin. No, onneksi paikalla oli kuitenkin silmänruokaa. Kadun varrella sijaitsevat yrityksetkin olivat sisustaneet myymälöitään teeman mukaan.

Helsingin kaupungin kulttuurikeskuksen teltalla sai ottaa lähikuvia lohikäärmeestä ja samalla sai mukaansa punaisen kuoren. Minun kuoreni sisälsi kaksi kultaista kolikkoa (suklaata) ja ohjelmasuosituksia kullekin kiinalaisen horoskoopin merkille Kulttuurikeskuksen kevään ohjelmistosta.

"Punainen kuori kiinalaisessa kulttuurissa

Uusivuosi on Kiinassa vuoden tärkein juhla, jolloin perheillä on mahdollisuus kokoontua yhteen vaikka perheenjäsenet muutoin asuisivat kaukana toisistaan. Yksi juhlan tärkeimmistä perinteistä on punaisten kuorten lahjoittaminen läheisille. Punaisen värin katsotaan tuovan onnea, ja sisälle kuoreen sujautetaan tukku sileitä seteleitä. Vaikka kuoria nykyisin annetaan niin syntymäpäivien, häiden kuin muidenkin juhlien kunniaksi, on niillä erityisen suuri merkitys kiinalaisena uutenavuotena. 

Vanhan uskomuksen mukaan punaiset rahakuoret suojaavat lapsia demoneilta. Siksi kuoria antavat erityisesti vanhemmat ja isovanhemmat lapsilleen ja lapsenlapsilleen. Nykyisin punaisia kuoria lahjoittavat laajalti muutkin: kuoria antavat ystävät toisilleen, aikuiset lapset vanhemmilleen ja työnjohtaja alaisilleen. Nykypäivänä hyödynnetään myös tuoreinta teknologiaa ja kuoria lähetetään monesti älypuhelinten applikaatioiden avulla.

Kuoreen laitettava rahasumma määräytyy antajan ja vastaanottajan suhteen läheisyyden ja antajan taloudellisen tilanteen mukaan. Usein kokonaissumma koostuu kiinalaisista onnennumeroista eli numerot 6, 8 ja 9 toistuvat. Koska 8 on Kiinan onnenluvuista suosituin, paljastuu kuorista usein esimerkiksi 188 tai 800 kiinan yuania, lahjoittajan anteliaisuudesta riippuen. "

Esityksistä ei puuttunut väriä eikä missään vaiheessa iskenyt tylsyys, päinvastoin matkakuume kasvoi taas ihan uusiin sfääreihin.

Mukavaa ja antoisaa apinan vuotta kaikille blogini lukijoille!