Kuulumisia ja matkailuvuoden 2016 muistelua!

Aikaa edellisestä postauksesta on kulunut liikaakin, reissun aikana internet yhteydet olivat välillä kiven alla ja halusin keskittyä reissaamiseen ja siitä nauttimiseen tietokoneen äärellä istumisen sijasta. Mutta vihdoinkin kotona vaikka paluumatkaa pitikin pariin otteeseen siirtää sairastumisen takia. Tästä kerron sitten myöhemmin lisää, kunhan lääkärit selvittävät mikä öttiäinen matkalta jäi muistoksi.

Matkavuosi 2016 - Menoa ja meininkiä viidellä mantereella

Universal City Los Angelesissa

Tammikuun lopussa ollaan jo menossa, joten nyt on viimeistään aika katsoa taaksepäin viime vuoteen. Millainen oli allekirjoittaneen tähän astisen elämän vilkkain vuosi matkailun saralla. Tai miten se nyt sitten lasketaan, opasaikoina tuli vietettyä useampi kuukausi kerrallaan kohteessa, mutta silloin tuli kierrettyä vain sitä yhtä maata vaikka ajallisesti pidempi jakso olikin.

Vuoden alkaessa tiedossa oli kevään kahden kuukauden irtiotto ja elämäni ensimmäisen pitkän risteilyn kokeminen parin pakollisen Lapin reissun lisäksi, mutta kuten monet teistä tietävät, minut on helppo puhua ympäri ja kesällä edelliseltä matkalta toivuttuani varasin jo sitten lisää reissuja.

Jäätikkö Chilen Patagoniassa 

Paljon on vuoden aikana tullut nähtyä ja koettua. Jopa ihan kunnon jäätikkökin vuorokautta ennen vuoden vaihdetta. Lapin tuntureita, Bora Boran hiekkarantoja, kilometrejä moottoritietä, poroja, valaita, delfiinejä ja kilpikonnia. Viimeisin vuosi on tuonut elämääni monta uutta tuttavuutta, joista kaikista olen todella kiitollinen.

Näkymä Noumealta Uudesta-Kaledoniasta

Vuosi alkoi tuttuun tapaan Levillä josta suorin reitti Helsinkiin kulkee tietysti Rukan kautta. Tammikuuhun kuuluu ehdottomasti myös fiilistely matkamessuilla, josta tällä kertaa löysin edullisen viikonloppuloman Istanbuliin…. No, Turkki jäi tällä kertaa näkemättä levottomuuksien takia.

Sydneyn oopperatalo laivan kannelta kuvattuna

Helmikuu ja maaliskuun alku menivät kotimaan matkailun parissa, josta tässä ei nyt sen enempää, mutta sen jälkeen olikin suuren seikkailun aika, Tyynenmerenylitys risteillen. Ja kuten tapoihini kuuluu, suorinta reittiä ei ikinä mihinkään vaan aina pitää vähän mutkitella ja tällä kertaa mutka meni Bangkokin kautta. Sieltä sitten Australian Sydneyyn odottelemaan risteilyn alkua. Ensimmäinen kahdesta risteilystä kävi kolmella Uuden-Kaledonian saarella ja Fidzillä pysähdyimme kahdesti. Seuraavalla risteilyllä matkasimme Uuden-Seelannin, Tahitin, Moorean ja Bora Boran kautta Hawaijin Mauille ja Oahulle. Kotimatkalla pakollinen kolmen vuorokauden jalkojen lepuutus Los Angelesissa.

Wat Arunin temppeli Bangkokissa

Paikallinen bändi Bora Boralla

Toukokuussa pari päivää kotiinpaluun jälkeen kutsuikin Tallinna yhden yön pikalomalle. Kesä meni kotimaata kierrellessä, Seinäjoella Tangomarkkinat, viikon mökkiloma Savonlinnassa ja paluumatkalla yö Holiday Club Saimaalla. Seuraavan pidemmän reissun aika olikin sitten ruskan aikaan syyskuussa, jolloin vihdoinkin kävin kauan haaveilemani Saana-tunturin huiputuksen tekemässä ja samalla reissulla poikkeamassa Norjan puolella Skibotnissa kastelemassa varpaat Jäämeressä.

Auringonlasku Floridan Key Westillä

Marraskuun lopussa olikin sitten vuorossa täysin uuden mantereen valloitus, Etelä-Amerikan ja kuten tapoihin kuuluu tännekää en rinkka selässä lähtenyt vaan risteillen olisi mannerta tarkoitus kiertää. Joulukuun aikana risteily  pysähtyi  Kolumbiassa, Panamassa, Ecuadorissa, Chilessä ja vuoden viimeinen päivä kuluikin Argentiinassa maailman eteläisimmässä kaupungissa, Ushuaiassa. Panamankanava on nyt koettu, samoin Chilen vuonot ja Magellanin salmi.

Papukaijoja Cartagenan satamassa Kolumbiassa

Alpakoita Laucan kansallispuistossa Chilessä 4,5km korkeudella

Playa San Lorenzon tyhjä ranta Ecuadorissa

Vuosi 2017 alkoi vaatimattomasti Kap Hornin kiertämisellä ja sieltä matka jatkui kohti Buenos Airesia, mutta nämä seikkailut pääset lukemaan kevään aikana täältä blogista.

Käytyjä maita 2016 14kpl

Viro

Thaimaa

Australia

Fidzi

Uusi-Kaledonia,Tahiti, Moorea ja Bora Bora (Ranska)

Uusi-Seelanti

Yhdysvallat (Hawaii, Kalifornia ja Florida)

Norja

Kolumbia

Panama

Ecuador

Peru

Chile

Argentiina

Lentoja 10 kpl ja lentoyhtiöitä 3 (Norwegian, Emirates ja Hawaiian airways)

Risteilypäiviä 52

CelebritySolstice Fidzi ja Uusi-Kaledonia 12 vrk

CelebritySolstice Transpacific 18 vrk

Celebrity Infinity Panaman kanava ja Etelä-Amerikka 15 vrk

Celebrity Infinity Chile ja Argentiina 7 vrk (tämä risteily jatkui vielä tammikuun puolellakin)

Hotelleissa, Airbnb:ssä ja mökeillä nukuttuja öitä en nyt pysty laskemaan, tämän suhteen pyrin pitämään tänä vuonna tarkempaa kirjaa.

Tästä onkin sitten hyvä jatkaa vuotta 2017. Maailmankartassani on vielä Afrikan ja Aasian kokoiset aukot, muutama uusi maabongaus olisi hyvä tällekin vuodelle saada jo tammikuussa saatujen 6 uuden lisäksi :)

Risteilyaluksen kulissien takana

Celebrity Solstice Sydneyn satamassa

Oletko koskaan miettinyt mitä risteilyaluksen matkustajien silmien ulottumattomissa tapahtuu? Kuinka isoa alusta ohjataan, missä henkilökunta viettää vapaa-aikaansa, miltä konehuoneessa näyttää? Näihin kysymyksiin saa vastauksia osallistumalla Behind the scenes- kierrokselle tai lukemalla eteenpäin.

Celebrity Cruisesin Solstice alus vetää sisälleen lähes 3000 matkustajaa, jos jokainen laivan vuodepaikka on täynnä ja tälläistä väkimäärää palvelemassa on noin 1500 henkilöä yli 70 eri maasta. Viime keväänä henkilökunnasta ei löytynyt yhtään suomalaista, mutta yksi ruotsalainen ja yksi virolainen kuitenkin laivalla oli. Henkilökunnalle laiva on sekä työpaikka että koti useamman kuukauden ajan, joten palveluja löytyy myös heille. Ruotsinlaivojen messit ja henkilökuntatilat ovat vuosien varrella tulleet itselle tutuiksi, joten oli mukavaa päästä kierrokselle hiukan isomman aluksen kulisseihin.

Ankkurikannella

Muutaman kerran risteilyn aikana järjestetään Behind the scenes-kierros ja tällä kierroksella pääset tutustumaan niihin harvemmin matkustajan näkemiin paikkoihin, komentosiltaan, ankkurikannelle, konehuoneeseen, henkilökunnan messiin ja kuntosaliin, kierroksella tulee tutuksi myös teatterin takatilat ja lopuksi tämä kaikki huipentuu maittavaan lounaaseen viineineen yhdessä laivan erikoisravintoloista. Ilmaista tälläinen kierros ei kuitenkaan ole, mutta kerran elämässään tuo hinta 150 Us$ kannattaa maksaa.
 

Staff Captain työn touhussa

 Kierros alkaa laivan aivoista eli komentosillalta. Koko laivan toiminnasta vastaa Kapteeni, jonka alaisuudessa työskentelee kansipuolella Staff Captain eli kakkoskippari (försti, yliperämies) ja lukuisia muita henkilöitä kuten Safety Officer, joka vastaa laivan turvallisuudesta sekä perämiehiä, joista suurimmalla osalla on merikapteenin koulutus. Komentosillalla on aina vähintään kaksi henkilöä paikalla, ollaan sitten satamassa tai merellä. Pääsääntöisesti ohjauksesta huolehtii autopilotti, mutta satamiin saavuttaessa ja sieltä lähtiessä Kapteeni ottaa komennon. Elokuvista tuttua isoa ruoria laivoilla ei enää näe, vaan ohjaus tapahtuu joystickillä.

Celebrity Solstice komentosilta

Jos olet kiinnostunut siitä kuinka tämän kokoluokan alusta ohjataan, suosittelen allaolevaa videota, jossa nykyään Celebrity Solsticen Staff Captainina työskentelevä Ilias Stefanatos kertoo asiasta. Pahoittelen huonoa äänenlaatua, mutta parempaa videota en tähän hätään löytänyt.

Laivan kakkoskerroksesta löytyy I-95 Highway, joka on henkilökunnan pääväylä. Nimensä tämä välillä hyvinkin ruuhkainen käytävä on saanut nimensä Floridasta New Yorkiin menevän moottoritien mukaan. Käytävän varrelta löytyy paljon tärkeitä tiloja, siellä valmistellaan keittiöille menevät elintarvikkeet ja näitä valmistelutiloja löytyy neljä, lihalle, kalalle, siipikarjalle ja kasviksille omansa. Näissä valmistelutehtävissä työskentelee noin parikymmentä henkeä. Ja luonnollisesti myös varastotiloja löytyy kansilta 1 ja 2. Laivan viinavarasto oli muute näkemisen arvoinen paikka entisen baarityöntekijän silmiin.

yksi monista varastoista 

Viinavaraston herkkuja

Käytävän varrella on myös päälliköiden toimistoja, ilmoitustaulut ja messi.  Jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla on niinsanottu turvanumero ja sitä vastaava tehtävä turvallisuusorganisaatiossa. Oman tehtävänsä henkilökunta löytää oheisesta taulusta. Ja toisesta ilmoitustaulusta taas selviää sen oman tehtävän mukaiset harjoitukset. Matkustajien ja henkilökunnan turvallisuus on todella tärkeä ja kansainväliset säädökset määrittelevät miten usein ja kuinka harjoituksia tulee matkustaja-aluksilla järjestää. Yleensä harjoitukset sattuvat maissaolopäiville, muttei ole poikkeuksellista nähdä esim evakuointiharjoitusta.

Messi Solstice-luokan aluksilla on hieman erilaisempi kuin mitä muilla aluksilla, siellä ei ole erillistä tilaa päällystölle eikä esimiehille, vaan kaikki syövät samassa tilassa. Tällä systeemillä henkilökunta tutustuu toisiinsa paremmin. (No, päällystö kyllä yleensä söi meripäivinä lounaansa pääravintolan suljettuna olleessa alakerrassa eräässä tietyssä ikkunapöydässä...) Messissä on kolme linjastoa ja kokit yrittävät ottaa huomioon monikansallisen henkilökunnan ja tarjota heille tuttuja kotoisia makuja. Tarjolla on myös pizzaa, pastaa, salaattia ja vegaaneille sopivaa ruokaa. Tämän lisäksi henkilökunnalle löytyy pelihuone, pari baaria, tupakointitilat, grillauspaikka ulkokannella, connexions lounge missä tarjoutuu mahdollisuus netissä surffailuun, hierontatuoleja, kirjasto ja kuntosali, mikä tuntui olevan hyvin suosittu.

Henkilökunnan pelihuone

Henkilökunnan hyttejä löytyy kansilta 1,2,3 ja 6. Niitä on sekä yhden että kahden hengen ja hytin koko ja sijainti riippuu siitä, missä työtehtävässä aluksella olet. Koska hytit ovat henkilökunnan koti, niihin emme luonnollisestikaan päässeet tutustumaan. Päällystö majoittuu yläkansilla mahdollisimman lähellä työpistettään, eli komentosiltaa, joka sijaitsee kannella 10.

Celebrity Solstice henkilökunnan tilat

Jos komentosilta on laivan aivot, niin sydän löytyy konehuoneesta. Siellä jöötä pitää konepäällikkö. Celebrity Solsticella laivaa liikuttaa 4 kpl Wärtsilän Suomessa valmistettuja moottoreita, joiden toimintaa valvotaan konevalvomosta. Sielläkin on koko ajan vähintään kaksi henkilöä töissä ja yhden tehtävänä on kirjata ylös arvoja. Koneosasto on vastuussa siitä, että laivalla on sähköä, vessat ja suihkut toimivat ja tietysti jätevesi putsataan sekä roskahuollosta ja hätätilanteissa laivan palokunnan väki tulee täältä. Konepuolella on töissä kaikenkaikkiaan 70 henkilöä.

Laivaan elämää tuo 4kpl Wärtsilän moottoreita

Konevalvomo

Konevalvomossa pidetään luvuista tarkkaa kirjaa

Laivan ruokahuollosta eli meistä nälkäisistä matkustajista pitää huolen keittiöosasto. Matkustajien ruokkimista varten laivalla on 7 keittiötä. Pääkeittiö sijaitsee kannella 3 pääravintolan takana. Samanlainen keittiö on myös kannella 4, mutta se poikkeaa edellisestä siten, että siellä työskennellään 24/7. Näissä kahdessa keittiössä työskentelee 166 kokkia. Erityisruokavalioille on ihan oma keittiönsä ja tätä varten on myös erikseen koulutettu henkilökunta.
Silmiinpistävintä keittiöissä on pitkät linjastot, joista tarjoiluhenkilökunta hakee annokset.

Uskokaa tai älkää mutta laivalla valmistetaan vuorokauden aikana 16 000 ruoka-annosta! Äkkiä laskettuna sehän on noin 6,5 annosta per henkilö per vrk.

Sherin, lähestulkoon taikuri ja maailman parhaiden jälkkäreiden tekijä :)

Erityisruokavalioiden keittiö

Annoskortit, joista selviää jokaisen annoksen ainekset ja valmistus

jälkiruokakeittiö

Ja jos numerot kiinnostaa niin pariviikkoisen risteilyn aikana laivalla kuluu 15 000 kananmunaa, 19 000 teepussia, 10 000kg naudanlihaa ja noin 35 000 litraa olutta.

Isle of Pines - lähes paratiisi!

Isle of Pines

Île des Pins- the closest island to paradise ja siltä se alkoi vaikuttamaan kun laiva lähestyi tätä saarta. Tummia pilviä roikkui taas saaren yllä, mutta trooppisiin sateisiin olin jo ehtinyt tottua reissun aikana, joten en antanut pilvien lannistaa. Koska Lifoun saarelta ei jäänyt kovinkaan hyviä fiiliksiä niin olin ajatellut viettää päivän rannalla ilman suunnitelmia, mutta yllätys oli suuri kun pääsin vihdoinkin saarelle. Vastassa oli useita retkiä myyviä kojuja, matkamuistoja myyviä telttoja ja läheiset rannat näyttivät houkuttelevilta.

Hetken aikaa kierreltyäni päädyin kuitenkin varaamaan saarikierroksen, koska sen jälkeen jäisi vielä aikaa ruskistaa valkoista nahkaani rannalla. Retkellä luvattiin olevan 9 pysähdystä ja aikaa tuohon kierrokseen menisi vain 2 tuntia. Eikä retki ollut hinnallakaan pilattu, maksuvälineiksi kävi joko Australian tai Usan dollarit ja euroiksi muutettuna tuon retken hinta oli vajaa parikymppiä.

Saaren kerrotaan saaneen nimensä itse James Cookilta vuonna 1774 ennenkuin hän oli edes saarelle astunut. Pitkästä matkasta saarelta erottuvat selvästi korkeat Uuden Kaledonian männyt, jotka voivat kasvaa jopa 60 metrisiksi. Turkoosina kimaltavat laguunit, valkoiset hiekkarannat ja ystävälliset ihmiset tekevät tästä saaresta mielestäni paratiisin.

Saari itsessään on hyvin pieni, vain noin 15km pituudeltaan ja 13km leveydeltään ja saaren upeimmat nähtävyydet ovat pinnan alla, eli snorklausvehkeet mukaan jos tuonne innostut lähtemään. Asukkaita tällä saarella on noin 2000. Muutamia näkemisen arvoisia paikkoja on ainakin Vaon kylässä sijaitseva katolinen kirkko, joka on rakennettu vuonna 1960. Täällä järjestetään joka päivä jumalanpalvelus, joten ainakin aktiivisessa käytössä tämä kirkko on.

Vanhan vankilan rauniot sijaitsevat Werossa, noin kilometri Kutosta. Tämän rangaistussiirtolan rauniot ovat yllättävän hyvässä kunnossa, ikkunoissa on vielä kaltereita paikoillaan. Paikka muistuttaa kävijöitä saaren synkästä historiasta. Saarelle siirrettiin Noumealta ensimmäiset vangit vuonna 1864 ja kahdeksan vuotta myöhemmin Ranska alkoi käyttää saarta rangaistussiirtolana. 33 vuoden aikana täällä oli huimat 21 tuhatta vankia. Tämä oli koko maailmanympärimatkani ainoa paikka, jossa oli hyttysiä siten, että jouduin pakenemaan autoon suojaan pistoilta. Joten tälle saarelle kannattaa ottaa mukaansa Offia!

Maurice Bay on saanut nimensä pyhän Mauritiuksen mukaan, jonka patsas on muistona ensimmäisestä katolisesta jumalanpalveluksesta saarella. Se pidettiin 15. elokuuta 1848, kolme päivää ensimmäisten kahden lähetyssaarnaajan saarelle tulon jälkeen. Tästä sai alkunsa katolilaisuuden leviäminen saarella ja tänä päivänä lähes kaikki paikalliset ovat katolilaisia. Tänä päivänäkin voi havaita kuinka hyvin alkuperäiset kanakkien uskomukset kulkevat käsikädessä kristinuskon kanssa, parhaiten tämän huomaa juuri Mauritiuksen lahdella. 

Pyhän Mauritiuksen patsasta ympäröi toteemipaalut, joissa on kuvattu eläimiä ja lintuja. Jokainen näistä toteemipaaluista on saatu lahjoituksena joltakin saaren heimoista ja niiden tarkoitus on suojella patsasta ulkopuoliselta maailmalta. Toteemeja löytyy yksi rivi myös läheltä rantaa ja myös tämä on ollut suojamuurina.

Muita näkemisen arvoisia paikkoja saarella on esimerkiksi tippukiviluola Grotte D´oumagne. Ystäväni jotka kävivät luolassa kehuivat paikkaa kovasti, mutta vankilan raunioilta hyttysenpistoja saaneena en uskaltautunut enää yhdenkään inisijän syötäväksi. Seuraavan kerran paremmin varustautuneena käyn sitten tämän luolan katsomassa. 

Aikaa tällä saarella saa menemään ihan vaan rannalla makoillen ja rantavedessä uivien ja hyppivien rauskujen elämää seuratessa. Kuinka monta muuten näet seuraavassa kuvassa?

Tänne saarelle, joka on lähes paratiisi haluan matkustaa vielä toistamiseen. Vaikkei tämä paikka juuri isompi ole kuin Lifou niin tunnelma oli aivan erilainen. Jos saarelle haluat matkustaa, niin pääset tänne joko lentäen tai lautalla Noumealta. Hotelleja saarella on muutama, mutta julkista liikennettä ei ole, joten sovi etukäteen majapaikan kanssa että noutavat sinut joko lentokentältä tai satamasta. Ja tällä kertaa sadekuuro ei ehtinyt minua kastella, ehdin juuri ja juuri takaisin laivaan.